Työuupumus ei ole yksilön vika
Näin lomalla ja tai juuri töihin lomalta palanneena on hyvä pysähtyä miettimään mitä syksy tuo tullessaan sinun jaksamisen näkökulmasta. Haluatko toimia syksyn samalla tyylillä kuin kevät meni? Oletko rentoutunut loman jälkeen? Sinnittelitkö keväällä töissä lomaa odotellen, että lomalla sitten lepäät ja keräät voimia? Onko tarvetta muutokselle?
Ehkä huomasit näitä pohtiessasi, että olitkin liian väsynyt keväällä. Tai loma ei riittänytkään väsymyksen purkamiseen tai koko loma meni nukkuessa. Voisi siis olla töissä toisenlaisen kulttuurin vuoro. Jotakin sellaista joka ei vie kaikkia voimiasi.
Eikä väsyminen ole sinun vikasi.
En anna ohjeita kuinka suorittaisit paremmin ja enemmän vaan muistutan sinua, että terve ihminen väsyy kiireessä. Ja jos kiire jatkuu ja jatkuu, sitä ei kukaan jaksa. Ei siis ole sinun vikasi, että uuvut jatkuvassa kiireessä, tai muutoksessa tai muuten pitkittyneessä kuormittavassa tilanteessa.
Herkästi ajatellaan, että on työntekijän vika, jos ei jaksa. Että voisi tehdä töitään paremmin tai oikoa kulmia nopeammin tai muuten vain olla sopivampi suorittaja kiireeseen. Ei pitäisi olla perfektionisti koska silloin uupuu. Missä kohtaa hyvin työnsä tekevästä on tullut huono työntekijä? Uupumisen syy ei ole työntekijässä eikä tarvitse opetella sinnittelemään ja venymään katkeamispisteeseen. Korjaus pitää tapahtua työkulttuurissa, työtä pitää olla sen verran, että ne ehtii tehdä.
Välillä on kiirettä ja se on ok. Voidessamme hyvin, me jaksamme hetkellisen kiireen. Palaudumme väsymyksestä ja taas jaksamme. Kun palautuminen ei enää tapahdukaan eikä kiire lopukaan, ollaan huonolla suunnalla. Väsymys muuttuu uupumukseksi, jota lomakaan ei katkaise. Kiireestä puhutaan myös vähän ihaillen tai ainakin niin, että jos ei ole kiire, ei ole tärkeä työssään. Melkein kuin kiire olisi hyvän työn mittari, normi. Siksi voikin olla vaikeaa kertoa, ettei jaksa tai edes huomata, koska voimat ovat vähenemässä.
Ottakaa tosissaan työyhteisössä väsymyksestä puhuva työntekijä. Pysähtykää esihenkilön kanssa pohtimaan mitä tehdään työssä toisin, mistä luovutaan, mitä töitä jaetaan, että uupuminen vältetään. On työnantajan vastuulla ettei kukaan uuvu töissä. Paras työntekijä on hyvinvoiva työntekijä.