Olen liikuttunut

Ihmiset ovat aivan ihanasti pohtineet ja vastailleet Kannustavan ja positiivisen työyhteisön nettityökalun reflektiokysymyksiin. Tänään erityisesti liikutuin vastauksista kysymykseen mitä oma sisäinen puhe kenellekin puhelee, kun työpaikalla saa hyvää palautetta. Avoimuus kosketti.

Kannustava ja positiivinen työyhteisö -nettityökalu on nyt testin puolessa välissä. Alun positiivisten ja kannustavien tehtävien jälkeen olemme vaiheessa, jossa pitää myös miettiä omaa panostaan työpaikan ilmapiiriin sekä miettiä osaako ottaa vastaan positiivista palautetta.

Oman työkokemuksen perusteella voin sanoa, että aina hyvän palautteen ottaminen vastaan ei ole helppoa. Omat sisäistetyt ajatukset itsestä eivät välttämättä anna tilaa hyvälle. Jos toisen palaute ei vastaa omaa kokemusta itsestä, voi alkaa vähätellä toisen palautetta tai miettiä mitä tausta-ajatuksia tällä nyt on.

Se, että työyhteisöön halutaan positiivista ilmapiiriä ei tapahdu vain antamalla hyvää palautetta. Jokaisen on myös hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään osaanko ottaa palautteen vastaan. Se, että avoimesti kertoo toisille, että hankalaa saattaa välillä olla, kertoo myös luottamuksesta työyhteisöön ja työkavereihin.

Kasvatuksen puolella puhutaan palautteen antamisesta sopivassa koossa vastaanottajan vastaanottokyvyn mukaan. Hyvä palaute pilkotaan niin pieneksi, että sen pystyy ottamaan vastaan ja lähdetään siitä liikkeelle. Hyvän palautteen kokoa voi kasvattaa sitä mukaa kun vastaanottajan sietokyky hyvälle kasvaa eli kyky nähdä itsessään hyvää lisääntyy.

Positiivisuus ei toimi päälle liimattuna asiana. Positiivisuus on halu nähdä hyvää toisissa, halua antaa siitä nähdystä hyvästä palautetta ja tärkeintä, osata nähdä hyvää myös itsessä.